Suomalaiset ovat liikkuvaista ja urheilullista kansaa. Jo pienestä pitäen meitä patistetaan liikkumaan monipuolisesti koulun liikuntatunneilla, mutta yhä useampi meistä myös aloittaa tuolloin pitkäaikaisenkin urheiluharrastuksen. Yleensä kyseessä on tällöin jokin palloilulaji, joita voidaan pelata Suomessa nykyään ympäri vuoden.
Vanhemmiten mieli kokeilla uusiakin lajeja kasvaa ja tämän seurauksena Suomen palloilulajien määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien sisällä. Uudet kansainväliset lajit saapuvat hyvin nopeasti Suomeen ja aikaisemmin tuntemattomiakin lajeja voi päästä kokeilemaan ainakin suurimmissa kaupungeissa.
Moni suomalainen seuraa aktiivisesti erilaisia palloilulajeja myös penkkiurheilijana. Muiden pelaamisen seuraaminen voi nimittäin olla yhtä mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa kuin lajin pelaaminen itse. Nykyään voit myös lisätä penkkiurheiluun lisäväriä lyömällä vetoa otteluista joko niitä ennen tai niiden aikana.
Jääkiekko luetaan palloilulajien joukkoon, vaikka siinä ei pelata pallolla vaan kiekolla. Sen suosio on kuitenkin suomalaisten keskuudessa vankka jo vuosien ajan. Etenkin miesten mielestä jääkiekko on kaikkein kiinnostavin urheilulaji, mutta naisille se on vasta kolmanneksi kiinnostavin.
Suomen olosuhteet ovat ideaaliset jääkiekon harrastamista varten, jonka lisäksi suomalaisliigat ovat kansainvälisesti erittäin kovatasoisia. Yhtä lailla suosioon vaikuttaa miesten ja naisten maajoukkueiden menestys suurissa turnauksissa. Varsinkin Leijonien MM- ja EM-otteluja seuraamaan kerääntyy vuosittain lähes jokainen suomalainen.
Sponsor Insight -tutkimusyrityksen suosituimmista urheilulajeista tehdyssä vuositutkimuksessa jalkapallo nousi ensimmäistä kertaa viiden parhaan joukkoon vuonna 2020. Suosion nousun taustalla uskotaan olleen varsinkin Huuhkajien huikeat esitykset EM-karsintakentillä ja nousu EM-turnaukseen ensimmäistä kertaa miesten maajoukkueen historiassa.
Yhtä lailla naisten maajoukkueen, Helmerien, vankat otteet ovat herättäneet kipinän naisjalkapallon tulevaisuudelle ja sen harrastelijamäärät ovat kasvamassa entisestään. Suomalainen jalkapallo elää erittäin mielenkiintoisia aikoja.
Lentopalloa on pelattu aktiivisesti Suomessa jo vuosikymmeniä. Laji saapui Suomeen 1920-luvulla ja sen SM-liigassa on pelattu vuodesta 1994 lähtien. Tätä ennen se oli enemmänkin harrastelijapiirien laji, josta käytettiin myös nimitystä kaaripallo.
Nykyään suomalaisia huippulentopalloilijoita löytyy monesta ulkomaalaisesta liigasta ja Suomen kansainvälinen taso on hyvää. Tästä johtuen lentopallon suosio on ollut tasaista 2010-luvun loppupuolella niin miesten kuin naisten keskuudessa.
Koripallo kuuluu jalkapallon seurassa maailman suosituimpien lajien joukkoon. Sen kovatasoisinta liigaa, NBA:ta, seuraavat aktiivisesti sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Suomessa kovatasoisin liiga on Korisliiga ja sieltä on onnistunut myös kipuamaan huipputason koripalloilijoita NBA:han. Viimeisin heistä on ollut Lauri Markkanen.
Suomessa pelataan koripalloa ahkerasti koulussa, harrastelijapiireissä ja kansallisella tasolla. Näin on tehty jo vuosikymmenten ajan, joten kiinnostus lajiin on pysynyt aina pinnalla. Suosio on vankkaa ja taatusti suomalaismenestyksen myötä sitä tullaan seuraamaan ahkerasti myös tulevaisuudessa.
Rauhallisempi palloilulaji, golf, on nostanut päätään suosittujen palloilulajien listalla 1980-luvulta lähtien. Se tuntuu sopivan suomalaiseen elämäntapaan, koska siinä liikutaan luonnossa, ulkoillaan ja pelaaminen vaatii taitoa.
Täten golfista on muodostunut usealle rakas harrastus, jota varten ympäri Suomea on rakennettu korkeatasoisia golfkenttiä. Tänä päivänä niitä on 150 kappaletta ja rekisteröityneitä golf-pelaajia on yli 145 000. Suomalaisia huippugolffareita on nähty naisten ja miesten European Tour -kilpailuissa vuosien saatossa.
Yllä olevien lajien lisäksi tulevaisuudessa suosittujen palloilulajien joukkoon on taatusti tunkua. Suomalaiset tykkäävät nimittäin myös tenniksestä, käsipallosta, sulkapallosta ja salibandysta, mutta uudet lajit, kuten padel, ovat yhtä lailla kasvattaneet harrastajamääriään melkoisesti. Seuraavissa tutkimuksissa kärkiviisikko voi siis muuttua taas ja se on vain hyvä monipuolisuuden kannalta.